Tabel 14. Kalaallit Nunaanni nukissiuutinit aamma silaannarmik mingutsitsineq pillugit kisitsisit pingaarnerit
|
|
1990 |
2000 |
2010 |
2016 |
2017 |
2018 |
2019 |
2020 |
|
Nukissiuutinit atukkat [TJ] ................................. |
8.527 |
9.792 |
10.309 |
8.556 |
8.741 |
8.885 |
8.998 |
8.827 |
|
Nukissiuutinik atuineq tamarmiusoq silap pissusaa tunngavigalugu iluarsisaq [TJ] .......................................... |
8.409 |
9.770 |
10.799 |
8.640 |
8.710 |
8.691 |
9.166 |
8.751 |
|
Nukissiuutinit atuineq tamakkerlugu [TJ] ...................... |
6.094 |
7.369 |
9.499 |
7.925 |
8.135 |
8.179 |
8.310 |
8.126 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Innuttaasut ataasiakkaat nukissiuutinit atuinerat [GJ] ............ |
153 |
174 |
182 |
153 |
156 |
159 |
160 |
157 |
|
Innuttaasut ataasiakkaat silaannaap pissusaanut naleqqussaarluni nukissiuutinit atuinerat[GJ] ................................. |
151 |
174 |
191 |
155 |
155 |
155 |
163 |
155 |
|
Innuttaasut ataasiakkaat nukissiuutinit atuinerat [GJ] ............ |
110 |
131 |
168 |
142 |
145 |
146 |
148 |
144 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Nukissiuutinit atukkanit nukissiuutip annertussusaa [TJ pr. mio. BNP] |
0,89 |
0,86 |
0,73 |
0,58 |
0,59 |
0,59 |
0,59 |
0,57 |
|
Nukissiuutip annertussusaa, nukissiuutinik atuineq tamarmiusoq silap pissusaa tunngavigalugu iluarsisaq [TJ pr. mio. BNP] ............ |
0,88 |
0,86 |
0,77 |
0,58 |
0,59 |
0,58 |
0,60 |
0,57 |
|
Nukissiuutip annertussusaa, nukissiuutinit atuineq tamakkerlugu [TJ pr. mio. BNP] ............................................. |
0,64 |
0,65 |
0,67 |
0,53 |
0,55 |
0,54 |
0,54 |
0,53 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Imminut pilersornerup annertussusaa [pct.] .................... |
|
7,3 |
10,7 |
17,4 |
16,5 |
17,7 |
17,1 |
18,3 |
|
Oliamik atuineq - nukissiuutinit atuinermi annertussusia [pct.] ....... |
100,0 |
92,7 |
89,3 |
82,6 |
83,5 |
82,4 |
82,8 |
81,7 |
|
Ataavartumik tunngaveqartumik nukissiaq - nukissiuutinit atuinermi annertussusia [pct.] ...................................... |
0,0 |
7,3 |
10,7 |
17,4 |
16,5 |
17,6 |
17,2 |
18,3 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Imermit nukissiuuteqarnerup annertussusia [MW] ................ |
… |
30 |
69 |
91 |
91 |
91 |
91 |
91 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Ataavartumik tunngaveqartumik nukissiaq il.il. - nukissiuutinit atuinermi annertussusia [pct.]....................................... |
0,0 |
7,3 |
10,7 |
17,4 |
16,5 |
17,6 |
17,2 |
18,3 |
|
Ataavartumik tunngaveqartumik nukissiaq il.il. – nuussinerni atorneqartut annertussusaat (konverteringssektor) [pct.] .......... |
… |
30,8 |
46,8 |
58,9 |
57,5 |
58,0 |
59,7 |
59,3 |
|
Innaallagiaq erngup nukissiuutaanit pisoq - Nukissiorfiit tunisaanut sanilliullugit annertussusaat [pct.]............................ |
… |
… |
60,0 |
71,2 |
67,6 |
66,2 |
66,8 |
66,0 |
|
Ataavartumik tunngaveqartumik nukissiaq il.il. - Nukissiorfiit tunisaanut sanilliullugit annertussusaat [pct.]............................ |
… |
… |
65,4 |
76,1 |
72,3 |
71,0 |
72,0 |
70,9 |
|
Ataavartumik tunngaveqartumik nukissiaq il.il. – Nukissiorfiit pilersuineranut sanilliullugu annertussusaa |
… |
… |
55,6 |
62,3 |
59,9 |
62,7 |
64,6 |
65,8 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Silaannarmik mingutsitsineq [1.000 ton CO2-ækvivalenter] ........ |
625 |
668 |
680 |
526 |
543 |
544 |
555 |
537 |
|
Silaannarmik mingutsitsineq innuttaasunut ataasiakkaanut immikkoortillugit [ton CO2-ækvivalenter] ....................... |
11,2 |
11,9 |
12,0 |
9,4 |
9,7 |
9,7 |
9,9 |
9,5 |
|
Silaannarmik mingutsitsineq BNP-mi immikkoortortanut [ton CO2-ækvivalenter pr. mio. BNP] ................................. |
65,2 |
58,5 |
48,3 |
35,5 |
36,8 |
36,2 |
36,1 |
34,9 |
Nukissiorfinnit
ataavartumik tunngaveqartumik nukissialiap
assigisaasalu annertussusaat. Nukissiorfiit imermik nukissiuutit aamma
eqqakkanit kissaq atorlugit tunisaat aamma tunisassiaat eqqarsaatigalugit.
Najoqqutaq:
Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN6KEY
Silaannaap
pissusiisa assigiinnginneri tunngavigalugit Naatsorsueqqissaartarfimmit
periaaseq iluarsaaneqassaaq
Silap pissusaa tunngavigalugu iluarsiinermi
siunertarineqarpoq ukiuni ataasiakkaani silap pissusaa apeqqutaatinnagu
nukissiuutinit atuinerup takutinneqarnissaa. Silap pissusaa tunngavigalugu
iluarsiinermi nukissiuutinit atukkat iluarsineqartut tassaapput, silap qanoq
innera apeqqutaatillugu inimik kissaanerit.
Iluarsiinerit ullut annertussisuliiffiit (graddage) ukiumut nalinginnaasumut ullut annertussusiliiffinnut (graddage) sanilliugit iluarsiisoqartarpoq. Ullut annertussusiliiffiit annertugaangata, ukiunut nalinginnaasunit ukioq nillernerusarpoq, taamaakkaangat nukissiuutinit atuinera tamarmiusoq iluarsiivigineqartarpoq appartinneqarluni, ukiumi nalinginnaasumi atuinerup annertuneruffissaralua ersersinneqassalluni. Ullut annertusiliiffiit ikikkaangata akerlianik nukissiuutinit atuinerit qaffanneqartarput
Ullut annertusiliiffiit
ukiunut nalinginnaasunut assigiiaarnissaat takorusunneqartarpoq.
Siusinnerusukkut ukiut nalinginnaasut aalajangersimasuusarsimapput. Silap
kissatsinnera malillugu ullut annertusiliiffiit
ukiuni arlaqartuni nalinginnaasunit appasinnerusarsimavoq, ukiut ikitsut eqqarsaatigissanngikkaani. Silap kissatsinnera
pissutigalugu tamatuminnga iluarsiisoqarpoq, maanna ukiut 20-t kingulliit
tunngavigalugit naatsorsuisoqartalernikuuvoq.
Ullut annertusiiffiit Asiamit aamma Danmarks Meteorologiske Institutimit naatsorsorneqartarput.
2020-mi
ikummatissap atorsinnaassusaa, uuttuut aamma CO2—mik
imarisaa
|
|
Vægtfylde |
Ikummatissap
atorsinnaassusaa |
CO2-indhold |
|
Diesel Fuel Arctic (DFA)....... |
0,79 |
42,90 |
72,967 |
|
Fuelolia................... |
0,96 |
40,65 |
77,400 |
|
Gas-/dieselolia............. |
0,82 |
42,90 |
72,967 |
|
Flybenzin................. |
0,71 |
43,80 |
70,000 |
|
Flaskegas................. |
0,54 |
46,00 |
63,100 |
|
Motorbenzin............... |
0,74 |
43,80 |
69,300 |
|
Petroliu / Jet A-1............ |
0,80 |
43,50 |
71,967 |
|
Petroliu / Jet
A-1 (Silaannakkut angallanneq aamma assartuineq) |
0,80 |
43,50 |
71,500 |
|
Igitassat arrotinneqarsinnaanngitsut.... |
- |
10,50 |
42,500 |
|
Mineralsk terpentin.......... |
- |
43,50 |
- |
|
Bitumen.................. |
- |
39,80 |
- |
|
Smøreolie................. |
- |
41,90 |
- |
Najoqqutaq: Vægtfylde (Polaroil).
Ikummatissap atorsinnaassusaa (Energistyrelsen aamma
Naatsorsueqqissaartarfik). Silaannarmik mingutsitsineq (IPCC Guidelines aamma Naatsorsueqqissaartarfik).
Malugiuk:
Eqqakkanut, mineralisk terpentinimut,
bitumenimut oliamullu tarngummut oqimaassuseq
atorneqanngilaq, taakku tonsinngorlugit ilanngunneqarput.
Naatsorsuinermi malitassat
|
1 kilo Joule |
= |
1.000 J |
|
1 Mega Joule |
= |
1.000 kJ |
|
1 Giga Joule |
= |
1.000 MJ |
|
1 Tera Joule |
= |
1.000 GJ |
|
1 Peta Joule |
= |
1.000 TJ |
|
1 kWh |
= |
3,6 MJ |
|
1 MWh |
= |
3,6 GJ |
|
1 GWh |
= |
3,6 TJ |
Silap pissusaa tunngavigalugu iluarsiineq
|
|
Graddage |
|
|
Ukioq |
Ukiumut |
Ukioq nalingin-naasoq |
|
2013 |
7.062 |
7.040 |
|
2014 |
7.158 |
7.046 |
|
2015 |
7.936 |
7.070 |
|
2016 |
6.871 |
7.062 |
|
2017 |
7.130 |
7.059 |
|
2018 |
7.514 |
7.073 |
|
2019 |
6.683 |
7.038 |
|
2020 |
7.202 |
7.040 |
2020 akitsuutit annertussusaat
|
|
Avatangiisinut
akitsuut |
Avatangiisinut
akitsuut |
Avatangiisinut
akitsuut |
|
Gas-/dieselolia.................................. |
0,10 |
- |
- |
|
Petroliu / Jet A-1................................ |
0,10 |
- |
- |
|
Fuelolia....................................... |
- |
113,80 |
- |
|
Motorbenzin................................... |
0,10 |
- |
- |
|
Flybenzin...................................... |
0,10 |
- |
- |
|
Naturgassi ..................................... |
- |
- |
110,40 |
|
Aamarsuit, ujaqqat aamarsuit, koks il.il................ |
- |
73,40 |
- |
Najoqqutaq: Akileraartarnermut Aqutsisoqarfik